YleistÄ TRIGR-tutkimuksesta

Lapsen sairastuminen diabetekseen koskettaa voimakkaasti myös vanhempia ja läheisiä. Mitään sairastumista ehkäisevää keinoa ei ole vielä tutkimuksissa osoitettu kliiniseen käyttöön soveltuvaksi, ja näin ollen eri ehkäisymahdollisuuksia on tutkittava. TRIGR-tutkimus käynnistyi toukokuussa 2002 selvittämään, voidaanko tyypin 1 diabetesta ja siihen liittyvien autovasta-aineiden ilmaantumista vähentää antamalla täysimetyksen jälkeen pilkottuja lehmänmaidon proteiineja sisältävää äidinmaidonkorviketta imeväisille, joilla on lisääntynyt perinnöllinen riski sairastua tyypin 1 diabetekseen.

Tutkimuksen tausta

Sekä Suomessa että ulkomailla viime vuosina tehty diabetestutkimus on osoittanut, että ravinnossa on eräitä ainesosia, jotka saattavat lisätä lapsen diabetesriskiä. Ravintotekijöistä erityisesti lehmänmaidon proteiinin saanti varhain imeväisiässä on mielenkiintoinen tekijä, koska sitä voidaan tutkia interventiotutkimuksella. Käsitys lehmänmaidon proteiinin haittavaikutuksesta haiman beetasoluihin perustuu koe-eläinhavaintoihin. Ihmisellä tästä asiasta on saatu ainoastaan epäsuoraa viitettä.

TRIGR-tutkimusta edelsi 13 vuoden huolellinen suunnittelu ja kaksi esitutkimusta. Tutkimustulokset viittasivat siihen, että varhainen altistus lehmänmaidon proteiinille saattaisi lisätä diabetesriskiä. Vuonna 2010 New England Journal of Medicinessä julkaistut TRIGR-esitutkimuksen tulokset osoittivat, että antamalla äidinmaidonkorviketta, jossa proteiinit oli pilkottu pieniksi osiksi, tyypin 1 diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden ilmaantuminen laski. Vuonna 2014 TRIGR-tutkimuksen tuloksissa tätä ei voitu kuitenkaan vahvistaa. Tavallista korviketta ja pilkottuja lehmänmaidon proteiineja sisältävää korviketta saaneiden välillä ei ollut eroa tyypin 1 diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden esiintyvyydessä.

Tutkimusasetelma

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, väheneekö tyypin 1 diabetekseen sairastuminen lapsilla, jotka ovat saaneet pilkottuja proteiineja sisältävää äidinmaidonkorviketta verrattuna lapsiin, jotka ovat saaneet tavallista lehmänmaitopohjaista korviketta. Toiseksi tutkimuksen kautta saadaan tietoa siitä, vähentääkö pilkottuja proteiineja sisältävän äidinmaidonkorvikkeen käyttö tyypin 1 diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden ilmaantumista lapsilla, joilla on kohonnut perinnöllinen riski sairastua tyypin 1 diabetekseen ja lähisukulaisella on tyypin 1 diabetes (äiti, isä tai täyssisarus).

Tutkimus on kansainvälinen monikeskustutkimus, joka toteutetaan kaksoissokkotutkimuksena. Tämä tarkoittaa sitä, että lisämaitoa tarvittaessa puolet lapsista sai tavallista lehmänmaitopohjaista äidinmaidonkorviketta ja toiset pilkottuja proteiineja sisältävää äidinmaidonkorviketta. Tutkimusryhmä ja perheet eivät tiedä, kumpaan ryhmään lapsi kuuluu.

Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja perhe voi keskeyttää tutkimuksen milloin tahansa. Lopulliset tulokset tutkimuksesta saadaan vuonna 2017.

Tutkimukseen kutsuminen

Perheet saivat ilmoittautumis- ja suostumuslomakkeen neuvolasta, äitiyspoliklinikalta tai soittamalla TRIGR-tutkimuskeskukseen, jossa lapsi rekisteröitiin mukaan tutkimukseen. Tutkimukseen ei rekisteröity kaksoisraskauksia. Viimeinen tutkimuslapsi otettiin mukaan tutkimukseen helmikuussa 2007.

Perinnöllisen diabetesriskin selvittäminen

Ihmisen perimä sijaitsee 23 kromosomiparissa. Kromosomissa 6 sijaitsevat ne perintötekijät, jotka säätelevät HLA-tekijöiden (Human Leucosyte Antigen) tuotantoa. Näiden yksilöllisten HLA-tekijöiden avulla elimistön puolustussolut tunnistavat solut omiksi eivätkä tuhoa niitä, kun taas esimerkiksi bakteerit tuhotaan elimistölle vieraina soluina. Jotkut HLA-tekijät altistavat tyypin 1 diabetekselle ja toiset taas suojaavat siltä. On myös tunnistettu paljon HLA-alueen ulkopuolella olevia riskigeenejä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lapsista, joilla on todettu jokin TRIGR-tutkimuksessa haettavista riskigeeneistä, vain hyvin pieni osa tulee koskaan sairastumaan tyypin 1 diabetekseen. Toisaalta jos riskigeenejä ei ole todettu, sairastumisriski on pieni, mutta tyypin 1 diabetekseen sairastuminen ei ole poissuljettu. Diabetestutkimuksissa on tullut esille, että jos isällä on tyypin 1 diabetes, lapsen sairastumisriski on 3-6 %. Jos äidillä on tyypin 1 diabetes, lapsen riski on 1.5-2.5 %. Jos taas perheessä lapsella on diabetes, on lapsen sisaren sairastumisriski keskimäärin 6-8 %.

TRIGR-tutkimukseen osallistuvalta vastasyntyneeltä lapselta on tutkittu vanhempien suostumuksella perinnöllinen diabetesalttius napaverinäytteestä. Näytteestä määritettiin tyypin 1 diabetekseen liittyvät HLA-alueella esiintyvät riskigeenit. Mikäli perinnöllistä alttiutta ei todettu, lapsi ei jatkanut tutkimuksessa. Mikäli lapsella todettiin perimässä lisääntynyt alttius tyypin 1 diabetekselle, hän jatkoi tutkimuksessa. Lääkäri ilmoitti tästä perheelle puhelimitse ja kirjeitse noin 2 viikon kuluessa näytteenotosta. Tällöin perheillä oli mahdollisuus kysyä tutkimukseen liittyvistä asioista.

Laboratoriotutkimukset

Kun insuliinia tuottavien solujen tuhoutuminen alkaa, lapsen vereen kehittyy vasta-aineita erilaisia solun rakenteita kohtaan. Näitä ovat mm. vasta-aineet saarekesoluja (ICA), insuliinia (IAA), tyrosiinifosfataasia (IA-2A) ja glutamiinihappodekarboksylaasia (GAD) kohtaan. Niitä mittaamalla voidaan todeta meneillään oleva soluvaurio. Vasta-aineiden ilmaantumisesta voi kestää vuosia ennen kuin tauti puhkeaa oireita antavaksi tyypin 1 diabetekseksi. Pitkä vähäoireinen aika saattaa tulevaisuudessa tarjota mahdollisuuden estää vaurion etenemistä, mikäli tehokas ja turvallinen hoitokeino löydetään. TRIGR-tutkimuksessa saadaan myös arvokasta tietoa soluvälitteisestä immuniteetista eli siitä, miten erilaiset valkosolut ovat mukana diabeteksen synnyn alkuvaiheessa.

Verinäytteet vasta-ainemäärityksiä ja T-solututkimuksia varten otetaan jokaisella seurantakäynnillä. Ennen näytteenottoa iho puudutetaan EMLA-voiteella. Tyypin 1 diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden määritykset suoritetaan TRIGR-tutkimuslaboratoriossa. Ensimmäiset tulokset on mahdollista ilmoittaa perheelle lapsen täytettyä 6 vuotta ja sen jälkeen vuosittain.

Tutkimuksen nykytilanne

TRIGR-tutkimusta johtaa päätutkija professori Mikael Knip Helsingin yliopistosta. Tutkimukseen osallistuu 12 Euroopan maata sekä USA, Kanada ja Australia. Suomesta tutkimuksessa on mukana 16 sairaalaa. Tutkimukseen kutsuttiin runsaan neljän ja puolen vuoden aikana yli 5600 perhettä. Perinnöllisen esiseulonnan perusteella koko tutkimuksessa on mukana yhteensä 2159 lasta, joista Suomessa 424.

TUTKIMUKSEEN EI ENÄÄ OTETA MUKAAN UUSIA LAPSIA.

Alku | International site